Kokemuksia kahdesta rintojensuurennusleikkauksestani. Plastiikkakirurgit Jyri Kullamaa ja Katrin Kruunvald.

Ensimmäinen leikkaukseni, kirurgina Jyri Kullamaa

Konsultaatio:

Konsultaation pitäjä, Miriam Kalenius oli oudon ja pidättyväisen oloinen. Luulin virolaiseksi käytöksen ja erikoisen ulkomuodon vuoksi. Konsultaatiossa käytiin leikkausasiat läpi ja kerrottiin mahdollisista komplikaatioista ja päätettiin implanttikoko (päädyttiin anatomisiin n. 250cc implantteihin (Eurosilicone). Miriam Kalenius ilmoitti, että sairaalasta saa tukiliivit ja laivamatka paikalle kuului hintaan. Hän kertoi, että kuljettaja odottaa paikanpäällä ja vie sairaalaan. Saattajan matka ei tietenkään kuulunut hintaan.

Leikkaus Virossa:

Saapuessani Tallinaan kuljettajaa ei näkynyt, mutta tämä löytyi terminaalin ulkopuolelta, hieman myöhässä kylläkin. Kuljettaja oli hämärän näköinen, ei puhunut oikeastaan mitään ja oli normaalilla yksityisellä henkilöautolla liikkeellä.

Sairaala oli aika nuhjuisen näköinen ja sairaanhoitajat olivat töykeän oloisia sekä puhuivat heikkoa suomea. Jotkin heistä eivät puhuneet ollenkaan suomea. Minut ohjattiin huoneeseen, joka oli todella ”sairaalamainen”: ei viihdykkeitä ja epämukavat vanhat sängyt, eikä minkäänlaista sisustusta. Tuli mieleen Suomen pikkukunnan julkinen sairaala, puhdas mutta todella askeettinen. Minulle annettiin sopimus allekirjoitettavaksi.

Jyri Kullamaa saapui huoneeseen hieman ennen leikkausta arviomaan tilanteen ja piirtämään ”leikkauskartat” rintoihin. Tämä tapahtui todella nopeasti ja hän piirsi muutamia viivoja hutaisten rintoihin, eikä hän käyttänyt aikaa oikeastaan yhtään kunnon arviointiin.

Jyri puhui ok suomea, mutta oli aika varauksellisen oloinen ja muistutti venäläistä ”gangsteria”.

Leikkaus oli noin puoliltapäivin.

Päälle käskettiin pukea kaamea nukkainen sairaala-asu, sekä paperiset pikkupöksyt. Minun käskettiin mennä itse leikkaussaliin, jossa odotti muutama hoitaja ja anestesialääkäri. Anestesialääkäri kysyi painon ja minut nukutettiin.

Herätessäni olin todella sekasin ja purskahdin itkuun, olin myös hieman huonovointinen ja tunsin kivun hyvin. Rintojen tukena oli siteet (eivät tuntuneet ollenkaan tukevilta). Kipuja oli jonkin verran ja rinnat olivat todella turvonneet. Kipulääkettä sain pyytäessäni, kerran hoitaja laittoi liian suuren annoksen ja olin hieman sekaisin ja pyörryksissä.

Seuraavana päivänä aamulla Jyri tuli nopeasti tarkistamaan rinnat. Otettiin myös haavateipit ja siteet pois.

Ohjeeksi annettiin, että vain suihkuttelua joka päivä tikkienpoistoon asti ja tukiliivejä pidetään noin 4 viikkoa. (Tikkienpoisto oli 10 pv kuluttua leikkausta.)

Arvet olivat huomattavat: olivat ylhäällä, ei siis rintapoimussa asti (niinkuin niiden pitäisi olla!) sekä suhteellisen pitkät ja leveät. Rinnat olivat tötteröt ja todella turvoksissa. Tunto oli lähtenyt monesta kohdasta molemmista rinnoista ja rinnat tuntuivat erittäin kovilta. Mustelmia oli paljon.

Kipuja oli aika paljon. Kivut olivat pahimillaan leikkausta seuraavana iltapäivänä.

Sain sairaalasta "tukiliivit", jotka eivät todellakaan olleet yhtään tukevat: ne olivat liian suuret ja todella halpaa materiaalia. Rinnat painoivat ja paine leikkaushaavaan oli kova, koska liivi eivät tukeneet yhtään. Piti käydä muutaman vuorokauden kuluttua (heti kun vain kykenin) ostamassa kunnon tukiliivit. Haavateippeja ei enää laitettu, joten liivit hiersivät haavoja ja saivat ne entistä kipeämmiksi. Sain pari särkylääkettä mukaan. En muista saaneeni mitään kirjallista materiaalia sairaalasta.

Lopputulos:

Rinnat olivat todella pallomaiset ensimmäisen vuoden, vaikka implanttikoko oli aika pieni ja malli anatominen. Rinnat olivat kaukana toisistaan ja ilman liivejä olivat implanttimaiset ja muoto oli outo. Leikkaushaava jäi rumaksi ja näkyväksi. Rinnat eivät myöskään olleet kovin symmetriset. Kapseloitumista ei ollut, mutta implantit olivat ”kovat”.

Imetykseni jälkeen rintoihin tuli paljon pahaa ryppyyntymistä. Rinnoista ei tulleet mitenkään roikkuvat, mutta pieni lisäväljyys aiheutti pahat juovat koviin implantteihin, ja rypyt olivat huomattavat kokoajan (syvät, niitä oli paljon ympäri implanttia ja tuntuivat todella epämiellyttäviltä) mutta varsinkin rintojen liikkuessa. Myös implanttien reunat tuntuivat selkeästi. Muoto oli entistäkin rumempi ja rinnat olivat todella häiritsevät ja kaukana toisistaan.

Päätin käydä vaihtamassa imlantit, koska tämä tulos ei todellakaan ollut hyvä ja jouduin häpeämään rintojani. Valitsin korjausleikkauksen tekijäksi Katrin Kruunvaldin (Laatukirurgia).

Toinen leikkaukseni oli vuonna 2012. Yritys oli Laatukirurgia ja plastiikkakirurgina Katrin Kruunvald 

Koko kokemus uudesta leikkauksesta oli aivan toiselta planeetalta!

Konsultaation suorittivat Laatukirurgian konsultit sairaanhoitaja Nina ja Tuuli. He olivat molemmat todella mukavia ja erittäin ammattimaisia. Kaikki asiat käytiin huolella läpi. Rinnoista otetut kuvat (huolella otettu, monesta eri kulmasta) lähetettiin plastiikkakirurgi Katrin Kruunvaldille arvioitavaksi. Konsultaatiossa päädyimme alustavasti Mentorin 345cc anatomisiin imlantteihin ja mietin kahden eri anatomisen mallin välillä. Katrin arvioi vielä kuvien perusteella, minkä mallinen anatominen 345cc implantti laitettaisiin ja päädyttiin korkeaprofiiliseen ja pinta-alaltaan pienehköön anatomiseen malliin.

Kun soitin konsultaation jälkeen mieleen tulevia kysymyksiä, Tuuli vastasi niihin puhelimessa aivan täydellisesti. Hän on erittäin vilpittömän oloinen, herttainen ja erittäin ammattitaitoinen.

Matkat Viroon ja takaisin kuuluivat hintaan. Saattajani yöpyivät samassa rakennuksessa sisaitsevassa kylpylä-hotellissa (hotelliyöt tietenkin omakustanteisia). Kylpylä-hotelli oli saattajieni mielestä todella kiva ja hinta oli ok. Matka meni heiltä siis täysin viihdematkana.

Tallinnassa terminaalissa oli asiallinen, oikea taksikuski odottamassa.

Leikkaukseni oli aamulla.

Sairaalaan saapuessani vastassa oli pari mukavaa, hyvin suomea puhuvaa sairaanhoitajaa.

Sairaala oli todella siisti ja mukava sekä leikkaussali erittäin moderni ja asiallinen.

Minut ohjattiin huoneeseeni, joka oli todella kiva, ei yhtään tylsän ja ikävän sairaalamainen ja oli erittäin puhdas. Huone oli viihtyisä ja värikäs, siellä oli kukkasia ja kasveja, sängyt olivat todella mukavat ja motorisoidut sängyt omalla kaukosäätimellä, hälytysnappi oli ihan vieressä (mikäli halusi apua tai palvelua), seinällä oli suuri taulutelevisio, josta voi katsella suomalaisia kanavia, huoneella oli oma todella siisti kylpyhuone/vessa. Huoneessa oli myös kattoikkuna.

Sairaala-asu oli kiva ja nätti pyjama, joka oli todella puhdas ja uuden oloinen. Sain myös mukavat uudet tohvelit. Minulle annettiin sopimus allekirjoitettavaksi. Minua autettiin täyttämisessä kohdissa, joista olin epävarma.

Pian Katrin tuli huoneeseeni hakemaan minut toimistoonsa, josta sitten mentäisiin leikkaussaliin.

Toimisto oli todella ammattimainen ja asiallinen kaikilla varusteilla. Katrin oli mukava ja erittäin huolitellun, ammattilaisen näköinen (ei kova höpöttäjä, mutta erittäin asiallinen ja huolellinen) ja puhui ok suomea.

Oli todella kiva, että kirurgi on nainen, vaikken edes ollut osannut ajatella, että silla olisi väliä, mutta koko leikkausarvionti sujui paljon stressittömämmin, eikä olo ollut yhtään kiusallinen, kuten edellisessä leikkauksessa oli.

Katrin kyseli paljon tarpeellisia kysymyksiä ja laittoi kaiken ylös papereihin. Hän myös kehotti kysymään kaikki askarruttavat kysymykset ja vastasi niihin tarkasti ja rauhottavasti. Katrin arvioi rinnat erittäin huolellisesti ja oli todella pikkutarkka kaikessa. Hän myös kertoi voivansa korjata edellisen leikkauksen virheitä, jotka olivat erityisesti huonot arvet sekä implanttien asettelu. Koska arvet oli jo kerran tehty niin huonosti, hän sanoi ettei voi tehdä ihmeitä, mutta voi parantaa paljon.

Katrin piirsi leikkauskartan rintakehään ja rintoihin erittäin huolella ja teki millintarkkaa työtä. Hän myös tarkisti oman rintakudokseni määrän, rintojen mallin ja rintojen epäsymmetrian voidakseen kojata sitä.

Katrin kutsui toimistoon paikalle anestesialääkärin, joka oli todella mukava ja ammattimainen. Hän kävi huolellisesti kanssani läpi sairaus- ja lääkehistoriani ja vastasi kaikkiin kymymykseeni nukutuksesta ja rauhoitti jännitystäni.

Anestesialääkäri saattoi minut leikkaussaliin, joka oli todella hyvä, asiallinen sekä moderni ja erittäin kliininen. Sieltä löytyi kaikki tarvittavat modernit sairaalalaitteet (mm. aivokäyrälaite, jolla seurataan potilaan tilaa nukutuksen aikana. Tämä poisti huoleni nukutuksesta). Leikkaussalissa odotti monta hoitajaa ja Katrin. Minut autettiin leikkauspöydälle, joka oli mukava ja minulle annettiin peitto. Jännitykseni vuoksi minulle annettiin myös rauhoittava, joka vei kaiken stressin. Nukahdin nopeasti.

Heräsin huoneessani hoitajien ystävällisiin kutsuihin ja minut siirrettiin omaan vuoteeseeni, jonka asento laitettiin juuri toivomaani asentoon. Olin todella väsynyt, mutta en tuntenut oikeastaan yhtään kipua. Saattajani sai tulla tervehtimään minua. Halusin kuitenkin jatkaa nukkumista, kerrankin oli aikaa nukkua rauhassa, joka on todellista luksusta pienen lapsen äidille. :)

Leikkausalue oli todella tiukkaan ja tukevasti pakattu suurella sideteipillä, joten se tietenkin lisää mukavuutta ja myös lievittää kipua. Rintojen välissä oli tukeva lasta, joten ne pysyivät juuri oikeilla paikoilla noustessa ja kävellessäkin. Mieletön yksityiskohta, jonka tiedän vain Katrinin tekevän, oli että hän jättää leikkauksen jälkeen rintojen alle pienet letkut, joiden päässä on purkit, joihin aina leikkauksen jälkeen esiintyvä pieni määrä verta, kudosnestettä sekä leikkausalueelle laitettu desinfiointiaine tulee pois, eikä jää rintojen sisälle turpoamaan ja repimään leikkaushaavaa. Tämä oli täysin harmitonta, kivutonta ja vähensi paljon kiristyskipua ja tietenkin pienentää tulehdusriskiä. Nämä otetaan seuraavana päivänä pois.

Kun heräsin, hoitaja tuli heti kysymään haluanko kipulääkettä ja toi minulle vettä (lähdevettä, jossa oli ”tuttipullo”suuosa, joten potilaat pystyvät juomaan vettä makuulteenkin) ja mehua sekä jogurttia.

Tässä vaiheessa sain samaan huoneeseen myös suomalaisen huonekaverin. Oli todella kivaa, että oli mukavaa seuraa. Hänet vietiin leikkaukseen. Sain kipulääkkeen, jonka jälkeen olin täysin kivuton ja unelias, joten jatkoin syönnin jälkeen taas nukkumista.

Kun heräsin, huonekaverinikin tuotiin leikkuksesta huoneeseen. Hänkin kertoi, ettei kipuja oikeastaan ollut yhtään, vaikka tämä oli hänen ensimmäinen leikkauksensa ja hänelle laitetut implantit suuret. Meille tultiin tarjoamaan mehua. Todella kiva yksityiskohta muuten, että lasit olivat kauniit ja ”drinkkilasimaiset” pillillä. Katseltiin telkkaria ja naurettiin. Aika kului nopeasti. Erittäin mukava ja hyvin suomea puhuva hoitaja tuli vähän väliä tarkistamaan, että kaikki oli molemilla hyvin. Hän talutti myös vessaan ja odotti oven takana ja kyseli koko ajan, onko kaikki hyvin (mahdollisen horjahduksen takia, koska nukutuksen jälkeen voi pyörryttää).

Meille tuotiin hotellin ala carte -lista, josta saimme tilata mitä vaan. Lista oli hyvä ja monipuolinen ja terveellisiä vaihtoehtoja löytyi. Ruoka oli oikein hyvää. Yöksi saimme nukahtamislääkkeet ja koko yö meni täysin ongelmitta. Yöpöydälle jätettiin myös särkylääke varmuuden varalle. Sairaanhoitaja kävi monesti tarkistamassa vointimme.

Seuraavana aamuna hoitaja tuli taas tarkistamaan tilanteen ja antoi kipulääkkeet, sekä toi meille aamiasta. Taas aivan mieletöntä, saimme kauniilla tarjottimella ja kunnon astioilla buffet-aamiaisen, hotellista. Siinä oli aivan kaikkea ja paljon. Ruoka oli hyvää.

Aamiasen jälkeen menin Katrinin toimistoon, jossa Katrin otti sideteipit, haavateipit ja letkut pois, sekä tarkisti tuloksen huolella. Jännitin letkujen poisottoa, mutta se ei sattunut yhtään. Toimenpidealua käsiteltiin jonkinlaisella laserilla, joka nopeuttaa paranimista ja vähentää turvoituksen syntyä. Tämä ei sattunut yhtään, vaan tuntui mukavan lämpimältä. Haavoille laitettiin uuden haavateipit ja sain erittäin hyvät tukiliivit. Rintakehä puhdistettiin leikkaussuunnitelmapiirroksista. Katrin kävi vielä jälkihoitoa tarkkaan läpi ja näytti, miten implantteja tulee hieroa toipumisaikana. Haavateippeja hän kehotti pitämään tikkienpoistoon asti, mikä toi mukavuutta, kun haavat eivät hiertäneen, eivätkä päässeet repeilemään yhtään. Ohjeeksi annettiin hieroa rintoja 2 kertaa päivässä sekä suihkutella haavoja lämpimällä vedellä kunnolla päivittäin, sekä suihkuttaa desinfiontiainetta 2 kertaa päivässä haavoihin. Tukiliivejä pidetään vähintään 4 viikkoa.

Sain mukaani antibioottikuurin, kipulääkkeitä, nukahtamislääkkeitä kahdeksi yöksi ja todella hyvät tukiliivit. Minulla oli jo valmiiksi tukiliivit kotona odottamassa, mutta koska sairaalasta saamani olivat niin hyvät, päätin ottaa omani käyttöön vasta parin viikon päästä, kun pieninkin turvotus oli lähtenyt. Sain myös kansion, jossa hyvät jälkihoito-ohjeet, tietoa toimenpiteestä, oman puoleni sopimuksesta sekä Mentorin implanttipassit, joissa koodinumerot ja tiedot minulle asennetuista implanteista. Olisin myös halutessani saanut pitää muistona desinfioidut vanhat implanttini. :)

Ostin sairaalasta arpivoiteen, joka on ollut todella hyvää ja riittoisaa.

Kipua ei oikeastaan ollut missään vaiheessa, ei voi milläänlailla verrata esimmäiseen leikkaukseen. Myös huonekaverini oli samaa mielta kivuttomudesta. Molemmilla oli erittäin vähän mustelmia, minulla ei ollut kuin toisessa rinnassa pieni mustelma ja tunto oli menyt vain pienestä kohdasta toisesta rinnasta. Turvotusta toki oli jonkin verran niin kuin aina leikkauksen jälkeen, mutta rinnat näyttivät heti TODELLA hyviltä ja luonnollisilta, ei yhtään edellisen leikkauksen tapaan halvoilta ”pornopalloilta”.

Lopputulos:

On aivan uskomatonta, miten hyvin implantit on asetettu: ne ovat aivan täydellisissä kohdissa, täydellisen lähellä toisiaan ja implanttikoko ja -malli oli valittu aivan nappiin, aivan täydellinen koko ja asetelma rintakehääni. Implantit olivat paljon pehmeämmät heti turvotuksenkin kanssa, kuin aiemmat koskaan. Ja sitten leikkaushaava: Katrin oli saanut sen aiemman kirurgin mokasta huolimatta erittäin pieneksi ja ohueksi, se oli kuin viivasuora ohut lanka ja oli asetettu täydellisesti rintapoimuun. Ryppyjä näissä implantteissa ei ole ja ne tuntuvat todella luonnollisilta ja ovat mielettömän kauniit ja erittäin luonnolliset jo alle kahdessa viikossa.

Nyt leikkauksesta on hieman yli pari kuukautta ja olen nyt NIIN tyytyväinen rintoihini. En olisi ikinä uskonut, että jo valmiiksi niin huonosti tehdyn tuloksen voi saada korjattua näin täydelliseksi. Rinnat ovat luonnollisen pehmeät.

Arvet ovat todella huomaamattomat ja paranivat erittäin nopeasti, tikit poistettiin viikon kuluttua toimenpiteestä.

Laatukirurgian konsultit soittivat minulle päivän päästä leikkauksesta ja kyselivät kokemuksestani ja voinnistani sekä varasivat tikkienpoistoajan. Sain vielä kertausta jälkihoidosta. Hei myös kehottivat soittamaan heti, mikäi vain jokin asia askarruttaisi.

Tikkienpoisto sujui nopesti, eikä sattunut ollenkaan. Uudet haavateipit laitettiin vielä tikkien poiston jälkeen, jotka sai ottaa pois illalla.

Laatukirugia muuten antaa potilailleen 5 vuoden kapselitakuun ja Mentor antaa implanteilleen elinikäisen hajoamistakuun. Minulla on tuttuja, jotka ovat käyneet Virossa muilla kirurgeilla ja suomalaisilla kirurgeilla (ja maksaneet itsensä kipeiksi), mutta ovat olleet erittäin tyytymättömiä, kuten minäkin aiempaan leikkaukseeni. Laatukirurgialla on siis aivan mielettömän hyvä hinta-laatusuhde! Olen todella vakuuttunut Laatukirurgian konsulteista, toiminasta sekä plastiikkakirurgi Katrin Kruunvaldista. Suosittelen todella lämpimästi Laatukirurgiaa ja Katrin Kruunvaldia!